Tekoälytutkimuksessa on viime vuosina siirrytty kohti neuromorfisia järjestelmiä, jotka jäljittelevät eläinten, erityisesti hyönteisten, aistitoimintaa ja päätöksentekoa. Uusimpien tutkimusten mukaan muurahaiset tarjoavat erityisen kiinnostavan mallin, sillä ne pystyvät navigoimaan monimutkaisissa ympäristöissä yksinkertaisilla aivoilla ja erittäin energiatehokkaasti.

Esimerkiksi Cambridge-yliopiston tutkimusryhmät ovat kehittäneet robottijärjestelmiä, jotka matkivat muurahaisten kykyä löytää lyhyin reitti ravintoon ilman ulkoista GPS:ää. Vastaavaa tutkimusta on käynnissä myös Suomessa, missä kiinnostus bioinspiroituun tekoälyyn kasvaa.

Neuromorfinen tekoäly ja robotiikka

Perinteiseen tekoälyyn verrattuna neuromorfiset järjestelmät toimivat hajautetusti ja reagoivat nopeammin sensoritietoihin. Tämä tekee niistä erityisen hyödyllisiä autonomisessa robotiikassa, kuten pelastus-, sotilas- tai maatalouskäytössä. VTT ja Aalto-yliopisto ovat mukana kehittämässä uuden sukupolven älykkäitä järjestelmiä, jotka ottavat mallia juuri hyönteisaivojen rakenteista.

Hyönteiset ja suomalaiset innovaatiot

Suomalaiset startup-yritykset, kuten NeuroBug ja BioMecha, ovat aloittaneet tutkimusprojekteja, jotka yhdistävät hyönteisten käyttäytymismalleja ja tekoälyohjelmistoja erityisesti lääketieteellisen mikrorobotiikan käyttöön. Esimerkiksi automatisoidut, hyönteisiä muistuttavat mikrorobotit voivat tulevaisuudessa toimittaa lääkkeitä tarkasti kehon sisällä tai seurata hermoston toimintaa.

Yllättävää kyllä, myös pienimmät hyönteiset kuten syyhypunkki pölypunkin purema tai tarjoavat tietoa ihon reaktiosta ja ärsykkeisiin vastaamisesta, joita voidaan mallintaa neurologisissa simulaatioissa ja robotiikassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa näiden loisten aiheuttamia ongelmia ja niiden vaikutuksia ihmiskehoon – tieto, joka voi olla hyödyllistä myös tekoälyn kehityksessä.

Tulevaisuuden näkymät

Neuromorfinen tekoäly on vasta kehityksensä alkuvaiheessa, mutta sen lupaukset ovat merkittäviä. Business Finland tukee hankkeita, joissa yhdistetään biologinen inspiraatio ja teknologinen sovellus – ja Suomella on mahdollisuus nousta tämän uuden alan kärkeen.